torstai 25. elokuuta 2011

Shampanjaa ja Kela-kusetusta.

Elämme kovia aikoja,tai ainakin niin kuulee monen suusta. Uskoisin että olemme eläneet kovia aikoja koko ajan,kovuus on vain jakaantunut ajan saatossa eri tavalla eri ihmisille. Tosin hyvän kuvan tämän hetken arvoista sai eilen tulleesta ohjelmasta jota pystyin katsomaan noin 10 minuuttia. Sen jälkeen oli pakko lopettaa koska pääni lähetti minulle itsetuhoon ja ehkä suurempaan massatuhoon johtavia viestejä.

Tällä hetkellä tavoiteltavia asioita on ulospäin hyvältä näyttävä elämä,huolimatta siitä mitä totuus oikeasti olisi. Ilman mieletöntä velkaa ei kannata tietyissä piireissä edes suutaan aukaista. Hiukset,ripset,kynnet,no oikeastaan koko kroppa pitää olla jotain muuta kuin se oikeasti on. Mielellään kirurgisesti avitettu. Ihmisten kusettaminen oman edun nimissä on ennemmin suotavaa kuin paheksuttavaa. Säännöt eivät ole samoja kaikille mutta tuohan on vanha totuus. Onnittelut heille jotka katsoivat koko ohjelman ja ette ole vangitttuina mistään vahingonteosta. Tuo pieni pätkä jonka näin ohjelmasta,oli koulukirja esimerkki nykypäivän asenteista.Kova,kylmä,tunteeton ja läpeensä p*sk*. Jos sanon että "kyllä olisi mukavaa jos ei oltaisi niin persoja tuolle rahalle,kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen mitä muuta on tarjolla",saan paheksuvampia katseita kun sanoisin juuri laittaneeni säkillisen kissanpentuja kuumaan uuniin.Jep,kovat on ajat...

Mutta,ei sorruta epätoivoon.Kaikki elämässä menee sykleinä ja uskonkin tälläisten arvojen kovuuden iskevän vielä kovin ihmisten kasvoille.Sen tapahtuessa toivonkin ihmisten nostavan katseensa navoistaan ja lompakoistaan. Sitä odotellessani saankin paljon hauskoja hetkiä "wanna be-kokoomuslaisten" kustannuksella ja toivon ettei scheisse roisku kovin laajalle kun tuo isku tapahtuu. Ja se kyllä tapahtuu.

Loppukevennykseksi kertoisin yhden osuvan esimerkin nykyarvoista.Kuulin tämän keskustelun käydyn junassa,ei kovin montaa päivää sitten. Siinä perheen äidit keskustelivat lastensa nykymuodista ja tulevista kouluvaatteista. Pakko oli ostaa kalliit nykymuodin mukaiset vaatteet (jotka todennäköisesti menevät rikki parin päivän kuluessa). Mikä pakko? No,ettei leimaudu koulussa. Eli kotona syödään ennemmin aaltopahvia kuin Jaana-Petteri leimautuisi koulussa.

Mistäs ne arvot ja opit loppupeleissä tuleekaan?

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Kesä alkaa olla taputeltu ja ensimmäiset syksyn merkit ovat ilmassa. Tosi-tv-ohjelmien mainoksia puskee joka tuutista. Eipä siinä mitään,eihän niitä pakko katsoa ole. Mietin vaan, missä vaiheessa noissa ohjelmissa toikkaroivista pösilöistä tuli niin merkittäviä henkilöitä,että heidän tekemisistään (pienistäkin) tehdään uutinen? Vai, voidaanko päinvastoin kysyä onko meidän median tila niin vakava ettei ole muuta kirjoitettavaa?

Toinen on arveluttava seikka on se että  nämä hilloaivot pitävät tuota varttia julkisuudessa ammattinaan. Kuten tämä valopää. Jos isoin mainitsemisen arvoinen saavutus on se kenen keihästä on niellyt missäkin tai kenen sängyyn on oksentanut,olemme vaarallisella tiellä. Vaarallisella sen takia koska tuosta kaikesta tulee tavoittelemisen arvoista. Ja kukaan, joka on kumpaakaan noista joskus tehnyt,tietää miten helppoa se on. Toivon,todella toivon sydämeni pohjasta,ettei tämä ole kuin pienen osan nykynuorisomme tavoitteena. Että vielä jotkut tavoittelevat tekevänsä merkittäviä yhteiskuntaa paremmaksi muuttavia tekoja,että jotkut haluavat muutakin kuin saada itselleen aukeaman Seiska-lehdestä. Nähtäväksi jää.

Ennen sitä toivon tosi-tv-formaattien katoavan televisiosta. Tilalle saataisiin taas käsikirjoitettuja,ohjattuja ja näyteltyjä ohjelmia (vältin hyvin-sanan käyttöä koska ei saa olla liian ahne). Uskon sen olevan mahdollista,koska olen sellaista jopa nähnyt. Kyllä lapset,se ei ole vain vanhan sedän huumehoureisia unia vaan oikeasti tapahtunutta todellisuutta. Valitettavasti tuo hieno laji tapettiin sukupuuttoon liian kalliina ylläpitää 90-luvun alussa. Tai lähes sukupuuttoon. Joitain hienoja tekeleitä tulee yleisön silmiin silloin tällöin. Harvoin mutta kuitenkin sen verran että se herättää toivoa tuon hienon lajin uudelleen synnystä. Mutta valitettavasti yhtä hienoa lajin edustajaa kohden ilmoille tulee noin sata sysip*sk** tekelettä,lannistaen uskon hyvin tehdyn tv-ohjelman uudelleen tulemisesta.

Tiedän,ei sitä laatikkoa tarvitse katsella jos ei tule mitään katselemisen arvoista. Mutta kun tiedän että sieltä on tullut joskus jotain mielenkiintoista,jotain opettavaa,jotain mikä herättää kysymyksiä! Siis, jonkin muunkin kysymyksen että "miksi,oi miksi mä katon tätä?" Toivonko liikaa? Tuleeko Lähi-Itään rauha ennemmin kuin saamme tasokasta tv-viihdettä? Löytyykö Jimmy Hoffan ruumis ennen sitä?Muuttaako Johanna Tukiainen oikeasti pois Suomesta ennen sitä? En tiedä. Pahalta näyttää. Tekijöitä meiltä varmasti löytyy. Ja en usko kaiken olevan kiinni rahasta. Salaliittojen ystävänä uskon tämän olevan osa suurta suunnitelmaa tehdä meistä pikku hiljaa tyhmempiä ja tyhmempiä. Todisteita on kaikkialla,yhä tyhmempiä ihmisiä on niin tärkeissä kuin vähemmän tärkeissä työpaikoissa.Jopa Teillä töissä.

Mutta,ei siitä enempää. Se onkin jo toinen juttu. Nyt teen nyky-yhteiskunnan mittapuussa radikaalin teon ja lähden lukemaan kirjaa. Ja jos tässä vaiheessa kysyt että miksi kysymyksen minkä sijaan,niin hyvää tosi-tv syksyä sinulle.

-J