Ämpärillä vettä kaivoon

-Herra Pesonen? Valtion talouden elvyttämisvirastosta, hyvää päivää.Voimmeko tulla sisään?
-No mulla on tossa vähän kiire, työmaalla...
-Kiitos kiitos. Joo, täällähän on tilavaa ja lisää saadaan kun otetaan nuo seinät pois tuosta.
-Siis, mitä hel...
-No no, ei tarvitse hermostua. Istukaa, olkaa hyvä.
-Joo...kiitti.
-Sitten asiaan. Olemme kaikki kiireisiä joten turhat löpinät pois. Tulimme kertomaan uudesta talouden piristämishankkeestamme jossa teillä on iso ja helposti korvattava osa. Olemme tässä hieman katselleet teidän talousasioitanne ja pakko sanoa, ihailtavaa katseltavaa. Olette velaton ja vakaat tulot. Hieno homma, tästä hyvästä valtio lähettää kotiinne virallinen "Vuoden tsemppari"-diplomin, onnittelut siitä.
-...Kiitos...kai?
-Kuitenkaan kaikilla ei mene aivan yhtä hyvin. Seinänaapurinne Hönönen ei ole viime aikoina ns. antanut lapasyöttöjä omissa talousasioissa. Toisin sanoen rahaliikenne on ollut kovin yksisuuntaista ja menovoittoista. Valtio ja kunta ovat kyllästyneet maksamaan Hönösen menoja. Joten tästä syystä olemme päättäneet yhdistää teidän ja Hönösen taloudet.
-TÄ?!?
-Kyllä kyllä. Hyvin yksinkertaista, luulisi nyt teidän kaltaisen ihmisen ymmärtävän selvää suomea. Yhdistämme teidän perheet ja tuosta välistä puretaan seinä pois joten saatte olla ihan fyysisesti saman katon alla. Samalla Hönösen velat siirtyvä teidän nimiin ja Hönöselle annetaan käyttöoikeudet tileillenne ja säästöihinne.
-Siis ettehän te nyt voi...mitä helvetin järkeä..?
-No no, ei tarvitse nyt vanhaa vihtahousua esiin manata. Tähän liitetään vielä kolmas perhe, Pösilöt toiselta puolelta. Heillä on hiukan velkaa, tulot ihan kohtalaiset. Näin kun kaikki yhdistetään, niin tämä uusioperheenne pitäisi tulla ihan hyvin toimeen. Eikös ole nerokasta?
-No, saatana, ei ole! Täähän on ihan järjetöntä! Mikäs helvetti minä olen maksamaan muiden velat ja antamaan rahani jollekin tunarille? Eihän tämä nyt voi olla saatana laillista tai oikein!
-Kyllä se nyt sattuu olemaan kun me juuri tehtiin se lailliseksi ja oikeaksi. Ja miettikääs miten kerta heitolla asuntonne koko kasvaa ja olette enemmän tekimisissä naapureidenne kanssa. Samalla valtio ja kunta saa omat menot kuntoon. Nyt ei kannata liikaa miettiä tätä asiaa, tämä on jo valmiiksi mietitty monissa kabineteissa ja hyväksi todettu. Ei aleta keinuttamaan venettä ja vaarantamaan rakkaan valtion tilannetta. Nyt on jokaisen tehtävä uhrauksia ja vedettävä yhtä köyttä. Kaikkien on puhallettava yhteen hiilen ja taisteltava yhteisen hyvän puolesta. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Joko puolella tai vastaan. Olikos vielä jotain asian tiimoilta? Ei? No, hyvä. Ensi viikolla tulee rakennusmiehet purkamaan seiniä. Meillä on vielä yksi pieni mukava yllätys teille. Kun kerran olette se "varakkain", saatte päättää uuden asunnon pintamateriaalit. Tosin vaihtoehtoja on kaksi mutta on sekin parempi kuin ei mitään. Me tästä lähdemmekin ja toivottelemme sopuisia yhteiselon päiviä uusioperheessänne. Lycka till!

Oven sulkeuduttua herra Pesonen jää tuijottamaan itseään tyhmänä eteisen peilistä. Peilistä joka roikkuu seinällä  jota ei enää ensi viikolla ole. Noin vartin silmiä räpsäyttämättömän tuijottamisen jälkeen Pesonen sulkee kivuliaasti kuivat silmänsä ja suunsa. Hän ottaa baarikaapista ensi kesän juhliin tarkoitetun vuosikerta viskin, avaa korkin ja huuhtelee paskan maun suustaan isolla siivulla. Yökkäyksien saattelemana hän juo pullon loppuun ja tarttuu puhelimeen.

-Terve,Pesonen moi. Joo tota, en ny pääse töihin. Joo tiiän tiiän, paljon hommia...tiiän. Aivokalvontulehdus. Tiiän tiiän. No en. Haista ite. Moi.


Huh huh, onneksi tuollaista ei tapahdu tosielämässä. Eihän tuollaista voi vaan tapahtua...eihän? No ei ainakaan hyvinvointivaltiossamme!

Rakkaus on ruma sana

Näin Ystävänpäivänä haluan kertoa Teille hellyyttävän tarinan rakkaudesta.Tarinamme kertoo kuvitteellisesta Hönösen pariskunnasta joka asuu kuvitteellisessa kaupungissa kuvitteellisen Tuusulanjärven pohjoispäässä.

Rakkauden sotilaamme ovat olleet yhdessä jo teini-iästä,naimisissa ja kolme lasta. He asuvat omakotitalossa joka on rakkauden täyttämä ja jopa sen ruumillistuma. Arki menee työn teossa ja viikonloput vierähtävät askareissa omalla pihalla puuhastellen. Naapureita tervehditään ohi kulkiessa hymyssä suin. Lasten koulu- ja päiväkotijuhliin osallistutaan yhdessä, hillittyä kiintymystä toisille ja lapsille osoittaen. Ah, kuinka täydellistä ja tavoittelemisen arvoista. Jokaisen ihmisen pitäisi pyrkiä tuollaiseen tilanteeseen. Ulospäin täydellistä.

Jokainen tarina tarvitsee hieman draamaa. Joten paljastetaan myös tämän tarinan draamaosuus. Tässä tarinassa se alkaa naisen luonteesta. Hänen mielipiteensä ovat yleensä kärkkäitä ja aina oikeita. Vastalauseen esittäjä joutui yleensä vihanpidon kohteeksi vuosiksi, vähimmillään. Vastalauseita esitti myös rakas aviomies suhteen alussa mutta ne vaikenivat lyönteihin ja kirosanoilla varustettuihin huutoihin. Ai niin, naiset eivät lyö, naiset läpsivät. Ja nainen ei voi aikuista miestä lyödä joten sehän ei sitten pidä paikkaansa. Ja nainen ei huuda vaan sanoo mielipiteensä painokkaasti. Joten tuokaan ei pitänyt paikkaansa. Nainen tosin ei, kansan omaisesti sanottuna, ollut kovin tarkka tavarastaan joten parisuhde oli usein lievästi polygaaminen. Tosin vain naisen osalta. Nainen ei tätä tosin peitellyt ja usein kehuskeli asialla miehelleen riitojen lomassa. Joten jos nainen asiasta myös kertoi, ei hän ollutkaan kylän polkupyörä.

Mies on ymmärtäväinen naisensa luonnetta kohtaan ja yrittää parhaansa mukaan. Arki menee sekä lasten hoidossa että naisen palvelemisessa. Naista pitää palvella koska hänellä on raskas työ päivittäistavarakaupan osastolla. Ja kun on töissä jo rehkinyt, kodin pitää olla se keidas jossa saa sohvalla rentoutua. Ei tosin unohdeta sitä tosiasiaa että mies työskentelee asentajana teollisuuden parissa ja tekee hyvin fyysistä työtä. Sitä ei kyllä lasketa koska hän on mies ja näin sen pitää mennä. Mies tosin purkaa tätä fyysisesti ja henkisesti raskasta urakkaansa piilopulloilla joita on ympäri taloa. Ja joskus jää siitä kiinni, raivokohtausten saattelemana. Mutta nainen ei raivoa, nainen purkaa vain tuntemuksiaan. Mies jatkaa naisen palvelemista ja yhdessä elämistä.

Kerran asiaa vuosia vierestä seurannut henkilö kysyi miksi sinä oikein kestät tuollaista hyväksikäyttöä ja ala-arvoista kohtelua? Tähän mies vastasi hyvin lammasmaisesti, koska minä rakastan häntä. Asian kuultuaan sen kysyneen henkilön pää räjähti selittömättömästi. Miksi? Ehkä syynä oli järjetön kateus joka kysyjällä tuli tilannetta kohtaan. Koska jokainen haluaisi varmasti samanlaiseen tilanteeseen kuin tarinamme mies. Ehkä, koskaan emme varmasti saa tietää syytä tuohon käsittömään tapahtumaan.

Tarinoilla yleensä on opetuksensa, niin myös tälläkin. Joten, mikä se on? Rakkaus ei ole vain sokea vaan kuuromykkä ja helvetin tyhmä! Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää Ystävänpäivää!

Sanontoja

Tämä on vanha kirjoitukseni useamman vuoden takaa. Ajattelin julkaista sen täällä koska huomasin olevani vielä samaa mieltä näistä.

"Olen usein jaksanut hämmästyttää lähisukulaisiani omien pohdintojeni määräällä ja laadulla. Voin usein nähdä heidän innostuksensa kun he poistuvat päätään pyöritellen.
Mutta se siitä mennääs asiaan.

Hyvin usein olen huomannut näiden "vanhan kansan" (se sama vanha kansa jonka mielestä maapallo on litteä) sanontojen olevan aivan päättömiä. Tässä muutamia mainitakseni

"Ei näe metsää puilta."
Miten ei näe metsää puilta? Jos edessä on iso ryhmä puita, se on metsä. Jos näet vain muutaman puun, se on risukko. Tiedän että sillä tarkoitetaan sittä takertuu pieniin yksityiskohtiin näkemättä kokonaisuutta. Siitä huolimatta aivan suck ass sanonta. Parempia samaa tarkoittavia on.

"Älä mene merta edemmäs kalaan."
Tämä on vielä heikompi sillä kuvakieli ei toimi. Merta edemmäs kalaan. Uutisväläys. Meri on se The viimeinen paikka johon kaikki vedet virtaavat. Joten tuskin hirveän paljon pidemmälle kalaan pääsee. Ellei tässä sitten tarkoiteta suolaisessa vedessä esiintyviä makean veden alueita, ns. järvi meressä. Mutta silloinkin se on järvi...

ja viimeinen, mielestäni kaikkien pohdintojen huipentuma,

"Poikkeus vahvistaa säännön."
???? Miten poikkeus voi vahvistaa sääntöä? Jos sääntö rikkoontuu, sehän heikkenee. Esimerkki.
Jos on sääntö ettei toista saa lyödä grillilastalla päähän, ja toinen lyö, miten tuon säännön vahvistaminen sitten ilmenee? Pitääkö sanoa ettei toista saa tosiaankaan lyödä grillilastalla? Vai mitä pitää sanoa? Ja jos se toinen lyö uudestaan niin, keh nytpä ei todellakaan tosiaankaan saa lyödä toista grillilastalla päähän jne jne...
Ei mene päähän tämä sanonta. Jos jollekin menee, laita

Toisaalta löytyy myös erinomaisia sanontoja kuten "Älä urinoi vastatuuleen" ja "Älä syö värikästä lunta", vain muutaman mainitakseni. Mutta löytyy paljon niitä jotka eivät vain mene päähän vaikka kuinka pohtii. Ja usein ihminen pohtii. Sinäkin. Ja varmaan useimmat tuttavasi."